Keittiö takana, sali edessä

Kolmen viikon keittiöjakso on nyt takana ja seuraavana etappina olisi tutustua salin puolella työskentelyyn. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän ei pitänyt työskennellä keittiöllä, mutta kokeista on ollut pulaa keittiöllä ja siellä tarvittiin apukäsiä. Itseasiassa tykkäsin kovasti työskennellä siellä ja voi olla, että jossain vaiheessa harjoittelua menen takaisin sinne! Keittiö oli sopiva piilopaikka nalkuttavilta asiakkailta, vaikka asiakashan on aina väärässä oikeassa :D 

Ensimmäisinä päivinä olin aika paljon tiskissä ja tutustuin keittiön toimintaan. Siitä sitten tehtävä kerrallaan olen saanut tehdä töitä keittiössä. Koko kolmen viikon ajan olen pysynyt kylmällä puolella, josta nostetaan siis salaattiannokset, tapakset ja leipäannokset. Näinä kolmen viikon aikana olen tehnyt misa-listan tehtäviä. Olen saanut tehdä tapasannoksiin käytettäviä ruokia esim. paprikoita (pilkotaan, maustetaan ja paistetaan uunissa), kesäkurpitsoita, munakoisoa yms. Vakumointikone on tullut erittäin tutuksi, sillä melkein kaikki vakumoidaan keittiöllä. Viimeisimpinä päivinä olen saanut nostaa muutaman annoksen (salaattia, leipiä ja tapaksia) ja viimeisenä päivänä sain tehdä juustokakut alusta loppuun asti itse sekä paloitella kananmaksat (sydämet irti maksasta ja paloiksi, en olisi ikinä kuvitellut itseäni tekemässä mitään sellaista). Kokonaisuudessaan keittiö oli positiivinen yllätys ja opin paljon uutta ruoanlaittoon liittyen :) Alla muutama kuva viimeisestä keittiöpäivästä, joka oli kalantäyteinen... ensiksi leikattiin kampela fileistä nahat pois ja sitten sardiineilta amputoitiin päät ja nyljettiin sisälmykset. 

Päät pois

Sardiinien metsästystä

~Sanni 

Taas yksi päivä ohi

Nyt on viimenen viikko salin puolella ennen kuin menen muutamaksi viikoksi keittiölle. Pääasiassa oon tykänny tehä töitä ja työkaveritkin on ollu mukavia. Koko ajan menee paremmin ja alkaa jo pikkuhiljaa muistamaan mitä ruokia listalta löytyy ja muistan jopa viineistäkin jo muutamia nimeltä. On ollu tosi paljon uutta opittavaa ja sen lisäks, että kaikki asiat ovat uusia, niin pitää vielä oppia miten työkaverit nämä asiat tekee. Välillä tuntuu, että niin monta kuin on työntekijöitä, niin monta eri tapaa on tehdä asiat. Päivät ovat olleet asiakasmääriltään tosi vaihtelevia. Välillä saattaa olla koko terassi täynnä asiakkaita ja välillä ei käy juuri ketään. Ehkä kun talvi on tulossa ja kelit ovat viilentyneet, niin ihmiset käyvät vähemmän ulkona syömässä. Esimerkiksi viime viikolla kävi paljon enemmän asiakkaita, kuin tällä viikolla.

Tämän reilun kahden viikon aikana olen ollut sekä baarin takana, että salissa tarjoilemassa. Baarissa tehdään kaikki tilatut juomat ja siinä ollessa haastavinta onkin ollut kahvien tekeminen sekä viinien kaataminen, sillä en muista vieläkään kaikkia viinejä ja kahveja nimeltä.  Kahvejakin kun meiltä löytyy varmaan parikymmentä erilaista.

Tarjoillessa haastavinta on ollut tilausten vastaanottaminen, sillä meillä on käytössä koneet, joihin kirjataan tilaus ja juomatilaukset tulevat suoraan baarin puolelle ja ruokatilaukset lähtevät suoraan keittiön puolelle. Koneessa on sekä englantia, että espanjaa ja erilaisia kommentteja yms. Joka päivä pitää kysyä, että miten tämä ja tämä kirjaan... Ehkä mä tamminkuun loppuun mennessä osaan jo käyttää sitä, niin ettei koko aikaa tartte kysyä neuvoa. Mutta onneksi pääasiassa on kuitenkin mennyt tosi hyvin, enkä ainakaan vielä oo kaatanut viinejä kenenkään syliin tai tiputtanut ruokia lattialle.

Tämän reilun parin viikon aikana oon myös oppinut vähän espanjaa, vielä ei kuitenkaan voi sanoo että osaisin sitä, mutta koko ajan oppii uusia sanoja. Enköhän mä pian ala jo ymmärtämään kokonaisia lauseita ja toivottavasti tän kolmen kuukauden jälkeen puhuisin jo vähän espanjaa. Täällä myös sekottuu kielet ja ei enää oikein tiä mitä kieltä pitäis puhua kenellekin.. Suomalaisille puhun välillä englantia, espanjalaisille suomea ja joskus samassa lauseessa on englantia ja suomea :D

~Satu

Day off Malagassa

Hola!

Tänään meillä oli vapaa päivä ja lähdimme käymään Malagassa. Matkamme sujui rattoisasti lähijunan kyydissä, vaikka hämmennyimme hieman siitä, että liput leimattiin junasta nousemisen jälkeen.  Kuitenkin palatessa takaisin Fuengirolaan leimasimme liput ennen junaan nousemista :D. Malagasta meillä ei ollut paljon tietoa, jotain pientä olimme kyselleet työkavereilta missä kannattaisi käydä jne. Aluksi olimme vähän hukassa, sillä meillä ei ollut mitään tietoa missä kohtaa olimme ja minne meidän pitäisi lähteä kävelemään. Onneksi on olemassa jokaisen todellisen opiskelijan ystävän Google Kääntäjän toveri Google Maps. Karttapalvelun avulla paikallistimme itsemme ja lähdimme suunnistamaan vanhaan kaupunkiin. Paljoa emme ehtineet kävellä, sillä Satun kahvihammasta kolotti ja pysähdyimme mukavan oloiseen kahvilaan. Emme olleet kuitenkaan varmoja kahvilan toimintatavoista ja hetken aikaa pällistelimme tarjolla olevia tuotteita. Tämän jälkeen teimme tilauksen kassaneidille ja menimme istumaan pöytään. Kahvihetken jälkeen kiertelimme vanhassa kaupungissa ja yritimme etsiä nähtävyyksiä hieman huonolla menestyksellä.

 

Katedraali

Katedraali

Turistit yrittävät paikallistaa itseään 

Astetta isommat jouluvalot

Lounaan nautimme pienessä vanhan kaupungin ravintolassa. Paikka näytti idylliseltä ja mukavalta, mutta petyimme ruokaan. Sannin ankkaa sisältävässä annoksessa perunaviipaleet olivat kylmiä ja lilluivat vedessä. Lisukkeena oli muutama lötkistynyt paprikansiivu. Satulla oli tonnikalafilettä, perunoita ja kasviksia, joista mikään ei oikein maistunut miltään ja annos olisi kaivannut myös kastiketta. Parasta ravintolassa oli free Wi-Fi!  Ennen tätä koulua annokset olisivat olleet hyviä, mutta opinnot ovat muokanneet suhtautumistamme ja tietämystämme ruoasta. Nämä opinnot ovat olleet meille sekä ”siunaus” että ”kirous”, sillä kun tietämyksemme on lisääntynyt ruoasta, vaadimme myös siltä enemmän.  Joudumme siis aina välillä tekemisiin meille ”huonompi” laatuisen ruoan kanssa. Onneksi ei harmittanut niin paljoa, kun annos maksoi vain 13€.

Matkan tarkoituksena ei ollut saada mattia kukkaroon, mutta jotenkin siinä niin vai pääsi käymään… Syömisen jälkeen suuntasimmekin shoppailemaan. Tammikuussa voi olla, että joudumme kerrospukeutumaan, että saamme kaikki ostamamme vaatteet ja tavarat Suomeen.

~S&S

Ensimmäiset reilut kaksi viikkoa ollaan vietetty Fuengirolan lämmössä. Muutama ensimmäinen päivä tutustuttiin kaupunkiin ja ravintolaan. Pari viikkoa ollaan takuttu netin kanssa, mutta nyt ollaan saatu se toimimaan kämpällä, ainakin toistaiseksi. Hyvin ollaan sopeuduttu, vaikka on ollut totuttelemista paikalliseen kulttuuriin ja toimintatapoihin.

Ollaan suorittamassa erikoistumisharjoittelua suomalaisomistuksessa olevassa ravintolassa. Ravintolan omistaja oli lähettänyt koulumme opettajalle sähköpostia, jossa kerrottiin, että ravintola hakee harjoittelijoita ympäri vuoden eri pituisille harjoittelujaksoille. Laitoimme omistajalle meidän CV:t sekä hakemuksen harjoittelupaikasta. Muutaman sähköpostiviestin ja puhelinsoiton jälkeen saimme harjoittelupaikan. Tämän jälkeen alkoi erilaisten asioiden järjestely: lentoliput, majoitus, rokotukset ja erilaiset apurahatukihakemukset. Tyylillemme uskollisina jätimme muutaman asian hoitamisen viime tippaan ja sen takia saimme viimeisenä päivänä ennen lähtöä kirjaimellisesti juosta KELAan tekemään olosuhdemuutosilmoituksen... ehdittiin kuitenkin viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa.

Ravintola sijaitsee Los Bolichesin alueella aivan merenrannan tuntumassa, muutaman kilometrin päässä Fuengirolan ydinkeskustasta. Suurin osa työntekijöistä ravintolasta on suomalaisia, mutta myös muutama espanjalainen työntekijä löytyy. Keittiöllä on tällä hetkellä neljä vakituista kokkia ja tällä viikolla siellä on pyörinyt myös multipersoona Victor/Fernando. Kukaan ei vieläkään tiedä kumpi on hänen oikea nimensä, sillä hän on esitellyt itsensä molemmilla nimillä. Sitä vastausta odotellessa siis. Salin puolella on seitsemän työntekijää ja meidän lisäksi on yksi tarjoilijaharjoittelija. Ravintola on auki viikon jokaisena päivänä aamu yhdeksästä puoleen yöhön. Aamulla on tarjolla "aamupalaa" ja à la cartea tarjoillaan 12-23. Sunnuntaisin on brunssi 12-16 ja joka toinen torstai ravintolassa on wine tasting, jossa ruoat ja viinit on sovitettu yhteen ja viiniasiantuntija kertoo tarjoilla olevista viineistä.

Meidän asunto sijaitsee 10 minuutin kävelymatkan päässä ravintolasta. Asunnon saimme Tupasin kautta ja sinne saavuttuamme huomasimme pienen yllätyksen. Espanjassa kolmio ei tarkoita samaa kuin Suomessa ja nyt meillä on keittiön, olohuoneen ja omien makuuhuoneiden lisäksi vierashuone. Asunto on yhdeksännessä kerroksessa ja parvekkeelta on mukavat näköalat merelle :) Asunto on siis erittäin mukava.

Panorama kuvaa parvekkeelta

~ Sanni & Satu