tiistai 17. joulukuuta 2013

Day off in England

Panoramakuvaa huipulta
Kärsivällisyys on hyve, vai mitenkä se meni
Pari viikkoa sitten päätimme, että tänään teemme jotain spesiaalia, koska meillä oli yhteinen vapaapäivä yhden työntekijän kanssa. Lähdimme siis käymään Gibraltarilla! Olimme sopineet, että lähdemme matkaan yhdeksän ja puolikymmenen välillä, mutta rakas työtoverimme on omannut huomattavan hyvin espanjanlaisen tyylin olla myöhässä. Pääsimme matkaan puolikahdentoista aikaan eli noin kaksi tuntia sovitusta lähtöajasta (Go Jaakko!).

Onneksi emme joutuneet itse ratin taakse, sillä siitä ei olisi seurannut muuta kuin ruumita. Espanjalaiset eivät ole ajatelleet aivan loppuun asti teiden rakentamista, sillä esimerkiksi moottoriteillä kiihdytyskaistaa ei ole kuin muutama kymmenenmetriä ja kiihdytyskaistan loputtua saattaa tulla jyrkkä mutka. Ei ihme sattuu paljon kolareita!


Gibraltar

 Gibraltarille päästyämme menimme ensimmäisenä syömään perinteiseen englantilaistyyliseen pubiin. Kaikki tilasivat ikivihreän fish ’n chips –annoksen, joka on oikea laihduttajan unelma, Ruokailun jälkeen suuntasimme kiertoajelulle ylös vuorelle. Kiertoajelun aikana kävimme tippukiviluolassa, ”sotatunneleissa” sekä moikkaamassa Euroopan ainoita villiapinoita. Kyyti ylös oli aika hurja, sillä huipulle tullessa tie oli todella kapea ja mutkainen. Apinat elävät ylhäällä vuorella.

 


Herkules jotain

"Sotatunneleissa"
 
Hola!
Our new friend!







~S&S



perjantai 13. joulukuuta 2013

Salia takana kaksi viikkoa

Ensimmäiset kaksi viikkoa salissa meni nopeammin kuin ehti kissaa sanoa.

Ensimmäinen päivä oli oikein tulikoe. Odotin, että olisin saanut pehmeän laskeutumisen siirtyessä keittiöltä saliin, mutta ehei, sain ordermanin (tarjoilijoiden Tamagochi, kulkee aina mukana) käteen, sitä tutkittiin noin viisi minuuttia ja sitten hommiin. Keittiöllä olon ansioista tiesin aika hyvin, mitä mikäkin annos sisälsi, ja onhan niitä listoja muutaman kerran tullut luettua iltasatuna… Maanantai-iltaisin meillä on livemusiikkia (jazzia) ja se vetää aika hyvin asiakkaita. Oli siis vilkas ilta ja pääsin urakalla availemaan viinipulloja. Viinipulloja olen avannut elämässäni noin viisi kertaa ja sen takia päätin harjoitella avaamista kämpällä Satun opastuksella. Tuntui tosi luotettavalta mennä salin puolelle töihin, kun harjoittelu viinipullon korkki murtui kahtia pulloa avatessa… Lisäksi pullot avataan täällä erilaisella avaajalla kuin mitä olen Suomessa tottunut käyttämään. Kaikki meni kuitenkin hyvin pulloja avatessa ja nyt niiden avaaminen on huomattavasti helpompaa eikä niin stressaavaa =)

Hankalinta tarjoilussa on ollut se, että ei ole kovin hyvää tietämystä mikä viini sopii minkäkin ruoan kanssa. Onneksi sain muilta työntekijöiltä muutaman vinkin ja niitä olen päässytkin jo hyödyntämään.

Tarjoilijan työssä tulee myös niitä vastoinkäymisiä ja niitä sain tervehtiä ensimmäisen viikon keskiviikkona kaksin kappalein. Tarjoilin jälkiruoka-annosta, joka oli jäätelöannos martinilasissa. Meillä on terassilla suljettavat seinäverhot, jotka pystyvät kumminkin liikkumaan jonkin verran tuulessa, vaikka ne on suljettu alas. Oli tuulinen ilta ja tarjoilin seinän vieressä olevaan pöytään. Verho liikkuikin niin paljon, että se osui kädessä olevaan prikkaan ja prikalla oleva jälkkäri tippui naisen syliin… Siinä tuli sitten esitettyä tuhannet anteeksipyynnöt. Asiakas ei onneksi suuttunut tapauksesta ja hänen jälkiruokaansa ei veloitettu ja hänelle sanottiin, että tuo takin pesulalaskun meille sitten maksettavaksi. Toinen vahinko oli lähellä tapahtua, kun kaadoin vesipullon prikalle ja vedet lensivät melkein asiakkaan päälle. Jollakin näyttää olevan pienet prikan käsittelytaito harjoitukset edessä…










~Sanni

torstai 5. joulukuuta 2013

Eka viikko ohi keittiöllä

Nyt on oltu reilu kuukausi täällä ja oon puolitoista viikkoa ollu keittiön puolella ( ja ihme kyllä, oon tykänny olla keittiöllä).Viime viikko meni pääasiassa uusien asioiden opetteluun, miten mikäkin tehdään ja mitä tulee minnekin yms. Tällä viikolla oon kuitenki päässy jo nostamaan annoksia ja muutaman annoksen oon jopa tehny ilman apua. Vaikka nyt menee jo paremmin, kuin viime viikolla, niin vielä on paljon oppittavaa, varsinkin nopeudessa. Toistaseks mulla menee monien asioiden tekemiseen liikaa aikaa. Keittiössä tuntuu kuitenkin, että helpompi oppia asiat, kuin salin puolella... Tämä johtuu varmaan siitä, että keittiössä on vähemmän työntekijöitä ja ei ole niin montaa eri tyyliä tehdä asioita. 

Tapaksia


Eilen tuntu taas siltä, että jos jotain tapahtuu, niin se kaikki tapahtuu sitten saman päivän aikana... Eilinen päivä ja ilta olivat kuin kaksi eri päivää. Töissä meni tosi hyvin, tein muutamia annoksia, enkä mokaillut. Illalla sitten alkoi sattumusten sarja... Kaikki alkoi kun töiden jälkeen törmäsin työpaikan oveen. Tämä oveen törmääminen ei kuitenkaan riittänyt, vaan kotimatkalla astuin koiranpaskaan, jota Sanni joutui putsaamaan.. (Haju oli kuulemma mitä parhain :D)  Mun mielestä tää kaikki olis jo riittäny, mutta ei.. Kämpällä menin sitten huoneeseeni, astuin sheiverin päälle ja siitä sitten kaaduin suoraan naamalleni lattialle! Siinä sitten Sannin kanssa naurettiin vedet silmissä ja mahat kipeenä :D  

Onneksi tänään oli parempi päivä ja toivottavasti loppuviikkokin menee hyvin itsenäisyyspäivän tapahtuman merkeissä!


~ Satu